Kuumissa lähteissä kylpeminen

Japani on tuliperäinen maa, jonka vuoristosta löytyy sieltä täältä luonnonlähteitä, joita vulkaaninen toiminta lämmittää. Kuuma lähde eli onsen on japanilaisille yhtä tärkeää kuin suomalaisille sauna. Onsen on erottamaton osa kulttuuria. Onsen kirjoitetaan 温泉, jossa ensimmäinen merkki tarkoittaa kuumaa ja toinen lähdettä. Nimitystä  käytetään paitsi lähteestä, myös kylpylästä. Edellisillä reissuilla onsenit tulivat minullekin tutuiksi ja olen niihin aivan ihastunut. Tälläkin kerralla olen päässyt jo kahdesti onseniin, molemmilla kerroilla pomo maksoi. On se melkoinen työnantaja!

Onsen on oikeastaan matala vesiallas, jonne ei kuitenkaan mennä uimaan, vaan istuskelemaan ja ottamaan rennosti. Samalla voi vaikka jutella kaverin kanssa tai nojata päätään altaan reunaan ja laittaa silmiä kiinni. Välillä voi myös istuksia altaan reunalla ja laittaa jalat likoamaan. Onsenissa ilmapiiri on rento, hierarkkisuus hellittää ja ollaan mukavasti. Siinäkin mielessä se muistuttaa saunaa, eli ihmisistä tulee tasa-arvoisempia. Joissakin onseneissa voi myös siemailla kupposen sakea, ihan kuin meillä idea saunakaljasta. Onsenin vesi on kuumaa, usein yli 40 astetta. Ensimmäisellä kerralla sinne ei meinaa millään kyetä menemään polvia enempää, mutta kun sitkeästi vaan totuttelee niin kyllä sinne lopulta menee. Ja voi taivahan tosi minä sanon teille: kun sieltä tulee pois, on niin mukava olo että tuntuu uudelta ihmiseltä. Jokaisen pitäisi kokea tämä. Rentoutumisvaikutuksen lisäksi lämmin vulkaaninen luonnonvesi sisältää runsaasti erilaisia mineraaleja, joilla on suotuisia terveysvaikutuksia. Japanissa on valtava määrä kuumia lähteitä ja niitä käytetään mielellään. Onsenit ovat yksi syy japanilaisten pitkään elinikään.

Tyypillinen ulkoilma-onsen luonnon helmassa.

Onsenit ovat usein rakennettu luonnonlähteen viereen tai päälle. Maata on hieman muokattu sopivaan muotoon ja ladottu kiviä (joko luonnonkiviä tai hiottuja) altaaksi. Vesi tulee altaaseen kallionreiästä tai johdettuna sellaisesta. Vesi vaihtuu yksinkertaisesti joko roiskumalla hiljalleen laitojen yli tai ohjattuna poistumisväyliä. Altaita saattaa olla samassa onsenissa useita ryppäässä ja ne voivat olla vesiyhteydessä toisiinsa. Joissakin onseneissa voi olla pinnan alla penkkimäinen sileä kivi tai kaakeli, mikä tekee istumisesta hieman mukavampaa. Onseneita on monenlaisia, -muotoisia, -kokoisia ja -tyylisiä. Koska maaperä vaihtelee, eri onseneissa on erilaisia mineraaleja, joten usein kunkin onsenin mineraalityyppi mainitaan. Myös hedelmäonseneita löytyy, eli veteen on kipattu satsi hedelmiä jotka antavat aromia. Itse olin kerran altaassa, jonka pinnalla oli hienonhienoa silkkiä. Olen ollut jopa yhden hengen tynnyrissä lillumassa. Erikoisin oli varmasti sähköimpulssiallas, jossa istuttiin omassa lokerossa ja selkään tuli hierovia sähköimpulsseja! Ihmettelen vieläkin, miten sähkö voidaan kohdistaa niin tarkasti eikä asiakas kuole. Impulssin voimakkuutta ja taajuutta pystyi jopa säätämään.

Tässä onsenissa ylhäällä olevan lähteen vesi johdetaan vasemmalla kourua pitkin tai oikealla kalliopuroa pitkin altaisiin.

Hedelmäonsen. En osaa sanoa, saako tai kannattaako näitä omppuja syödä.

Onsenin määritelmä on seuraava: Periaatteessa mikä tahansa kuuma vesiallas, jonka vesi tulee luonnonlähteestä ja jonne voi mennä istuskelemaan, on onsen. Kylpylät saavat käyttää itsestään nimitystä onsen, jos vähintään yksi kylpylän altaista on luonnonlähde. Ellei, kylpylä on sentoo eli kylpytalo. Kaikkialla ei kuitenkaan usein ole mahdollisuutta luonnonlähteisiin. Niinpä varsinkin modernina aikana on kaupunkeihin perustettu sentoo-kylpylöitä, joiden vesi tulee verkostosta ja lämmitetään tavanomaisin keinoin. Toisaalta näihinkin lisätään usein mineraaleja, hedelmäsuolaa, aromeja tai muita erikoisuuksia.

Onsenissa käynti on tietty maksullista, joten harva niihin joka päivä kärsii mennä. Mutta koska se tosiaan on monille yhtä tärkeä kuin sauna suomalaisille, ratkaisu on yksinkertainen: japanilaiset menevät kotonaan kuumaan kylpyyn iltaisin. Kylpyammetta ei sentään kutsuta onseniksi. Muistan kun ensimmäisen kerran kuulin tästä ja luin, että kylpyvettä ei vaihdeta kun perheenjäsenet käyvät vuorotellen ammeessa. Ällöttävää? Ehei, tässä pitää tietää tarkka ja kivenkova sääntö: sinun on pestävä itsesi kauttaaltaan erittäin huolellisesti ennen onseniin tai kylpyammeeseen menoa! Likaisena paljuun meno on todella törkeää käytöstä muita kohtaan. Siksi onsenien lähellä on aina peseytymistilat ja yleensä talo tarjoaa shampoot ja saippuat. Panin merkille onsen-retkilläni, että mm. pomoni ja työkaverini peseytyivät heti alkajaisiksi erittäin huolellisesti ja samoin näyttivät tekevän muutkin ympärillä. Myöskään saippuajäämiä ei saanut kehoon jäädä. Altaaseen mentiin vasta perusteellisen pesun ja huuhtomisen jälkeen. Olen kyllä kuullut, että erämaista (etenkin Hokkaidolta) saattaa löytyä asumattomilta seuduilta onseneita, jotka vain ovat keskellä ei-mitään. Niissä ei siis ole suihkuja tai peseytymisvälineitä, mutta ihmisten odotetaan noudattavan etikettiä ja pesemällä itsensä esim. vesiastioiden avulla edes jotenkuten ennen kylpyyn menoa.

Sivumennen sanoen, japanilaiset arvostavat yleensäkin hygieniaa ja puhtautta hyvin korkealle. Heidän kulttuurissaan puhtaus oli tärkeää jo silloin, kun Euroopassa vielä syleksittiin kattoon. Jos kutsut japanilaisia kotiisi, muista puunata kotisi saniteettitilat kauniiksi ja mielellään kiiltäväksi. He huomaavat tämän ja arvostavat sinua sivistyneenä henkilönä. Likainen vessa on japanilaisille erittäin epämiellyttävää.

Kylpylöissä saattaa olla altaiden lisäksi, uskokaa tai älkää, sauna! Isoissa kylpylöissä on jopa useita saunoja, jotka ovat kaikki erilaisia. Joissakin saunoissa ei ole lauteita, vaan otetaan mukaan paksu pyyhe alustaksi ja mennään lämpimien kivien päälle makoilemaan. Suolasaunassa taas otettiin keskellä olevasta isosta saavista kouralliset puolikarkeaa suolaa, jota hierottiin pitkin vartaloa ja sitten istuskeltiin lämmössä. Valitettavasti suomalaiselle kaikissa niissä on eräs todella karmea vääryys: useimmissa saunoissa ei ole edes kiuasta, vaan lämpö tulee erilaisilla lämmittimillä seinistä, katosta ja lattiasta. Oli sellainenkin, jossa valui seiniä ja lauteita pitkin kuumaa vettä, lämmön tullessa siitä vedestä. Eräs sauna onnistui häpäisemään saunan sielukkuutta siten, että siellä oli 60" televisio josta tuli viihdeohjelmaa! Pahinta on kuitenkin se, että silloin kun kerrankin yhytin skandinaavisen saunan jossa oli ihan oikea kiuas, niin veden heittäminen kiukaalle oli kielletty koska se on kuulemma vaarallista!!! Suomalaisena en näitä kunnon saunoina edes pidä, vaan ne ovat mielestäni enemmänkin hikoiluhuoneita.

Tässä hikoiluhuoneessa on mustia kuumia kiviä, joiden päälle asetetaan paksu pyyhe ja mennään sen päälle makoilemaan. Yleensä näissä makuusaunoissa soi taustalla rentouttava musiikki.

Entisaikoina molemmat sukupuolet kävivät onsenissa yhdessä. Japanin modernisoituessa 1800-luvun lopulla alettiin kuitenkin erotella sukupuolet omille puolilleen. Joissain onseneissa on vuorotunnit miehille ja naisille. Myös sekaonseneita on jonkin verran, mutta näissä käytetään uimapukua. Onseneissa ollaan nimittäin yleensä hygieniasyistä alastomina, kuten Suomessa saunassa, joskin mukana saa kantaa pientä pyyhettä jos haluaa hieman olla häveliäs ja peitellä sukukalleuksiaan. Altaaseen mennessä pyyhe jätetään yleensä reunalle tai kiedotaan huiviksi päähän.

Tatuoinnit ovat perinteisesti Japanissa inhottuja ja niiden kantajat eivät ole päässeet onseniin. Syy tähän on perinteinen rikollissyndikaatti Yakuza, jonka jäsenet ovat usein raskaasti tatuoituja. Tatuointeja siis perinteisesti on pidetty rikollisen merkkinä ja sen sallineet onsenit olivat rikollisten omia. Suurin osa japanilaisista vierastaa edelleen tatuointeja. Asenteet muuttuvat hitaasti: Edelleen tänäkin päivänä 56% onseneista kieltää absoluuttisesti sisäänpääsyn jos asiakkaalla on tatuointi. 14% hyväksyvät ainoastaan sillä ehdolla, että asiakas kykenee peittämään tatuointinsa käynnin ajaksi. Vain noin 30% onseneista ovat avoimia tatuoiduillekin, ilmeisenä syynä ulkomaalaisten turistien määrän kasvu.

Päiväsaikaan onseneissa näkee eläkeläisiä ja iltaisin työläisiä. Varsinkin eläkeläiset pitävät onseneista, sillä mikäs vanhaa kroppaa hellisi ja nuorentaisi paremmin kuin lämpöinen vesi. Viikonloppuina onseneissa on paljon väkeä. Jotkut kylpylät ovat auki ympäri vuorokauden. Kuuluisin kylpyläkaupunki on Kyushulla sijaitseva Beppu, jonka alueella sattuu olemaan erityisen runsaasti kuumia lähteitä. Monilla japanilaistyylisillä majataloilla on oma onsen asiakkaita varten. Onsenterveisin,

Ulkomaan Gaijin