Ydinkaupunkeja on 54 ja ensi vuonna kahdeksan lisää. Niistä en tämän enempää mainitse, vaan keskityn suurkaupunkeihin, joita on 20 kappaletta. Tässä lista niistä asukaslukuineen:
3,689,603 Yokohama
2,666,371 Osaka
2,263,907 Nagoya
1,914,434 Sapporo
1,544,873 Kobe
1,483,052 Fukuoka
1,474,473 Kyoto
1,425,678 Kawasaki
1,222,910 Saitama
1,174,209 Hiroshima
1,045,903 Sendai
977,288 Kitakyushu
962,130 Chiba
842,134 Sakai
812,192 Niigata
800,912 Hamamatsu
731,286 Kumamoto
717,561 Sagamihara
716,328 Shizuoka
709,622 Okayama
Kuten huomaatte, yli puolet listan kaupungeista on yli miljoonan asukkaan kaupunkeja. Sendai on miljoonakaupungeista pienin. Listan ykkösenä komeileva Yokohama, samoin kuin Kawasaki, Saitama, Chiba ja Sagamihara itseasiassa kuuluvat kaikki maailman suurimpaan jättiläismetropoliin, 38 miljoonan ihmisen Suur-Tokioon. Samassa läjässä on myös suuri joukko ydin- ja pienempiä kaupunkeja. Tokio itsehän ei edes ole listalla, sillä Tokio on niin poikkeuksellinen että sillä on hallinnollinen erityisasema monin tavoin.
Suomen kolmesta suurimmasta kaupungista vain Helsinki pääsisi listalle 645 482 asukkaallaan, listan viimeiseksi. Espoolla (280 247) olisi enää hieman matkaa listalle, Tampereen (232 407) jäädessä jo selvästi kauas.
Suur-Tokion lisäksi toinen tiheä kaupunkikeskittymä on Kansaissa: Kioton, Osakan, Koben ja Sakain suurkaupungit muodostavat 19,3 miljoonan ihmisen jättimetropolin, jonka alueella on mainittujen suurkaupunkien lisäksi melkoinen kasa ydin- ja pienempiä kaupunkeja. Kolmas maininnan arvoinen keskittymä on Nagoyan metropoli 10 miljoonalla asukkaallaan ja neljäntenä Fukuokan-Kitakyushun metropoli 5,5 miljoonallaan. Parilla muullakin suurkaupungilla on "takiaisena" läheinen ydinkaupunki: Okayamalla on Kurashiki ja Hiroshimalla Kure. Loput suurkaupungit ovat enemmänkin yksinäisyydessään, mikä tosin johtuu osittain siitä että Japanissa on suosittu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kuntaliitoksia. Samaahan on tapahtunut Suomessakin.
Miksi kaupunki sitten haluaisi ydin- tai suurkaupungin aseman? Syy on se, että mitä korkeammalle kaupunki pääsee hierarkiassa, sen enemmän se saa itsehallintoa ja päätäntävaltaa omiin asioihinsa. Normaalisti läänitaso on suuri auktoriteetti ja vallankäyttäjä: lääneillä on omat parlamentit ja niihin valitaan neljän vuoden välein vaaleilla kansanedustajat ja kuvernööri. Monet asiat, kuten julkinen koulutus, sosiaalipalvelut, jätehuolto, lupa- ja lisenssiasiat, kaupunkisuunnittelu jne. ovat normaalisti läänitason asioita, mutta suurkaupungit voivat päättää näistä itsenäisesti. Jotkut asiat on jaettu, esim. sairaanhoidossa pienet lääkäriklinikat ja (rajoitettujen) lääkkeiden jälleenmyyjät ovat kaupungin päättettävissä, mutta sairaaloita ja varsinaisia apteekkeja hallinnoi läänitaso.
Jotta kaupunki voi hakea suurkaupungin asemaa, sillä täytyy olla vähintään 500 000 asukasta. Käytännössä kuitenkin usein edellytetään monia muitakin seikkoja, kuten elinkeino- ja liike-elämän toimivuutta, kaupungin tärkeyttä alueellaan, sekä kaupungin yleistä valmiutta ja halukkuutta ottaa suurkaupungin asema. Luokituksen muuttaminen täytyy hyväksyttää sekä läänin että kaupungin hallinnoissa. Tällä hetkellä Japanissa on seitsemän kaupunkia, joiden väkiluku ylittää puolen miljoonan vaatimuksen ja neuvottelevat statuksensa nostamisesta.
Suurkaupungin on jaettava itsensä hallinnollisiin osa-alueisiin. Osa-alueet pitävät yllä mm. väestörekisteriin liittyviä asioita, kuten muuttoilmoitukset, syntyneet, kuolleet, avioliitot, adoptiot, henkilöllisyystodistukset jne. Kotikaupungissani Sendaissa on viisi osa-aluetta.
Sendain osa-alueet. Ydinkeskusta sijaitsee Aobassa. |
Urbaaniterveisin,
Ulkomaan Gaijin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti