sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Tietoa Japanista 2: suurkaupungit

Tässä tietopaketissa kerron Japanin suurkaupungeista. Isoja kaupunkejahan täällä riittää vino pino, ja niille on hallinnollisesti luokiteltu erilaisia tasoja. Isot kaupungit jaetaan kahteen luokkaan siten, että "suurkaupunki" tarkoittaa vähintään 500 000 asukkaan kaupunkia ja sen alapuolella oleva pienempi kategoria "ydinkaupunki" tarkoittaa vähintään 300 000 asukkaan kaupunkia. Aiemmin oli myös erityiskaupunkien luokka, joka käsitti vähintään 200 000 asukkaan kaupungit. Tämä luokka lakkautettiin huhtikuussa 2015, ja samalla monille erityiskaupungeille annettiin oikeus hakea ydinkaupungin asemaa.

Ydinkaupunkeja on 54 ja ensi vuonna kahdeksan lisää. Niistä en tämän enempää mainitse, vaan keskityn suurkaupunkeihin, joita on 20 kappaletta. Tässä lista niistä asukaslukuineen:

3,689,603    Yokohama
2,666,371    Osaka
2,263,907    Nagoya
1,914,434    Sapporo
1,544,873    Kobe
1,483,052    Fukuoka
1,474,473    Kyoto
1,425,678    Kawasaki
1,222,910    Saitama
1,174,209    Hiroshima
1,045,903    Sendai
   977,288    Kitakyushu
   962,130    Chiba
   842,134    Sakai
   812,192    Niigata
   800,912    Hamamatsu
   731,286    Kumamoto
   717,561    Sagamihara
   716,328    Shizuoka
   709,622    Okayama

Kuten huomaatte, yli puolet listan kaupungeista on yli miljoonan asukkaan kaupunkeja. Sendai on miljoonakaupungeista pienin. Listan ykkösenä komeileva Yokohama, samoin kuin Kawasaki, Saitama, Chiba ja Sagamihara itseasiassa kuuluvat kaikki maailman suurimpaan jättiläismetropoliin, 38 miljoonan ihmisen Suur-Tokioon. Samassa läjässä on myös suuri joukko ydin- ja pienempiä kaupunkeja. Tokio itsehän ei edes ole listalla, sillä Tokio on niin poikkeuksellinen että sillä on hallinnollinen erityisasema monin tavoin.
Suomen kolmesta suurimmasta kaupungista vain Helsinki pääsisi listalle 645 482 asukkaallaan, listan viimeiseksi. Espoolla (280 247) olisi enää hieman matkaa listalle, Tampereen (232 407) jäädessä jo selvästi kauas.

Suur-Tokion lisäksi toinen tiheä kaupunkikeskittymä on Kansaissa: Kioton, Osakan, Koben ja Sakain suurkaupungit muodostavat 19,3 miljoonan ihmisen jättimetropolin, jonka alueella on mainittujen suurkaupunkien lisäksi melkoinen kasa ydin- ja pienempiä kaupunkeja. Kolmas maininnan arvoinen keskittymä on Nagoyan metropoli 10 miljoonalla asukkaallaan ja neljäntenä Fukuokan-Kitakyushun metropoli 5,5 miljoonallaan. Parilla muullakin suurkaupungilla on "takiaisena" läheinen ydinkaupunki: Okayamalla on Kurashiki ja Hiroshimalla Kure. Loput suurkaupungit ovat enemmänkin yksinäisyydessään, mikä tosin johtuu osittain siitä että Japanissa on suosittu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kuntaliitoksia. Samaahan on tapahtunut Suomessakin.

Punaisella suurkaupungit, sinisellä ydinkaupungit ja keltaisella hiljattain lakkautettu erityiskaupunkiluokka. Pikkukuvissa oikealla Tokion metropoli, keskellä Nagoyan ja vasemmalla Kansain. Kuten kuvat osoittavat, näillä kolmella on useita takiaiskaupunkeja samassa ryppäässä.

Miksi kaupunki sitten haluaisi ydin- tai suurkaupungin aseman? Syy on se, että mitä korkeammalle kaupunki pääsee hierarkiassa, sen enemmän se saa itsehallintoa ja päätäntävaltaa omiin asioihinsa. Normaalisti läänitaso on suuri auktoriteetti ja vallankäyttäjä: lääneillä on omat parlamentit ja niihin valitaan neljän vuoden välein vaaleilla kansanedustajat ja kuvernööri. Monet asiat, kuten julkinen koulutus, sosiaalipalvelut, jätehuolto, lupa- ja lisenssiasiat, kaupunkisuunnittelu jne. ovat normaalisti läänitason asioita, mutta suurkaupungit voivat päättää näistä itsenäisesti. Jotkut asiat on jaettu, esim. sairaanhoidossa pienet lääkäriklinikat ja (rajoitettujen) lääkkeiden jälleenmyyjät ovat kaupungin päättettävissä, mutta sairaaloita ja varsinaisia apteekkeja hallinnoi läänitaso.

Jotta kaupunki voi hakea suurkaupungin asemaa, sillä täytyy olla vähintään 500 000 asukasta. Käytännössä kuitenkin usein edellytetään monia muitakin seikkoja, kuten elinkeino- ja liike-elämän toimivuutta, kaupungin tärkeyttä alueellaan, sekä  kaupungin yleistä valmiutta ja halukkuutta ottaa suurkaupungin asema. Luokituksen muuttaminen täytyy hyväksyttää sekä läänin että kaupungin hallinnoissa. Tällä hetkellä Japanissa on seitsemän kaupunkia, joiden väkiluku ylittää puolen miljoonan vaatimuksen ja neuvottelevat statuksensa nostamisesta.

Suurkaupungin on jaettava itsensä hallinnollisiin osa-alueisiin. Osa-alueet pitävät yllä mm. väestörekisteriin liittyviä asioita, kuten muuttoilmoitukset, syntyneet, kuolleet, avioliitot, adoptiot, henkilöllisyystodistukset jne. Kotikaupungissani Sendaissa on viisi osa-aluetta.
Sendain osa-alueet. Ydinkeskusta sijaitsee Aobassa.
Sendai sijaitsee Miyagin läänissä Toohokun alueella Pohjois-Honshulla, yli kolmesataa kilometriä Tokiosta itärannikkoa myöten pohjoiseen. Muita suur- tai ydinkaupunkeja ei Miyagissa ole. Ainoat yli sadantuhannen asukkaan kunnat ovat toiseksi suurin kaupunki, 147 000 asukkaan Ishinomaki, ja kolmantena 133 000 asukkaan Oosaki. Vaikka suomalaisittain ne kuulostavat isohkoilta kaupungeilta, täällä ne ovat loppujen lopuksi maaseutupitäjiä: Ishinomakin talous perustuu kalastukselle ja osteriviljelmille, Oosakin riisipelloille.

Urbaaniterveisin,

Ulkomaan Gaijin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti