Kesä on ohi täällä Japanissakin. Varsin lämpimiä päiviä ei enää ole. Sadepäiviä on vähän väliä ja ne tuovat kostean kylmyyden tullessaan. Kirkkaina päivinä aurinko vielä lämmittää mukavasti, mutta t-paidalla tulee kylmä jos aurinko menee hetkeksikään pilveen. Verkkatakki riittää päiväsaikaan, mutta viimeisen viikon aikana olen huomannut että illalla se ei ihan enää riitä.
Onneksi on Suomesta mukana paksumpaa takkia, pipoa ja pitkiä kalsareita. Pannahinen on vaan siinä, että mennessä töihin päiväsaikaan em. varustus on aivan liian kuuma, kun taas töistä tullessa myöhään illalla niitä kaipaa jo kovasti. Lunta ja pakkasta täällä tuskin ehdin kokemaan, sillä Sendain talvi on varsin lyhyt.
|
Toohokun yliopiston pihalla näkee miten pensaat ja puut pukeutuvat ruskan väreihin. |
|
Kukahan haluaa istua tuolla jääkylmällä penkillä? |
Reissua on vielä viisi viikkoa jäljellä! Tein tuossa jo itselleni listaa niistä kohteista ja asioista Sendaissa, joita tulen vielä tässä blogissa käsittelemään. Totuushan on se, että miljoonakaupungin -saati koko Japanin- käsittelyyn ei tämä aika tai blogi riitä, joten otan vapauden valikoida sellaisia juttuja jotka itseäni sattuvat kiinnostamaan. Luonnollisesti pyrin ottamaan kuvia tuomaan elävyyttä tekstin sekaan.
|
Komea ja iso rakennus. Lienee jonkinlaista uusvanhaa arkkitehtuuria? |
|
Syksyn kylmyys ei estä satunnaisia jäätelönautintoja. Tilasin kahvilassa pehmiksen, jonka päällä on mochi-kuutioita ja misojauhetta. Pehmiksen alta paljastui sokerihuurrettuja maissimuroja. |
Terveisin,
Ulkomaan Gaijin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti