sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Sendain ostoskatu Ichibancho

Japanissa kaduilla ei yleensä ole nimiä, vaan osoitteet menevät alueittain ja kortteleittain. Joskus kuitenkin poikkeuksellisen merkittävät kadut on saatettu nimetä. Sendaissa on muutama tällainen merkittävä katu kaupungin keskustassa rautatieaseman länsipuolella. Yhdessä rautatieaseman alueen ostoskeskusten kanssa ne muodostavat kaupungin sydämen; käytännössä suuri osa paikallisesta liike-elämästä, iltaelämästä, ravintolakulttuurista ja festivaaleista keskittyy näille kaduille. Näistä kaikkein erikoisin -ja oma nähtävyytensä itsessään- on kävelykatu Ichibancho, joka kirjaimelllisesti käännettynä tarkoittaa "ykköskatu".

Ichibancho poikkeaa muista kaduista ja on aivan omanlaisensa. Kyseessä on katettu kävelykatu, jollaisia ei muualla Sendaissa ole. Idea on erinomainen: ihmiset saavat olla raittiissa ulkoilmassa, mutta suojassa tuulelta, liikenteeltä ja sateelta. Moottoriajoneuvoja sinne ei päästetä, ja polkupyörääkin saa vain taluttaa. Ihmettelenkin, miten tavarantoimittajat pääsevät alueelle. Voisiko olla niin, että tavarantoimittajille sallitaan käynti aamuvarhaisella, kun on hiljaista ja paikat ovat kiinni? Joka tapauksessa Ichibanchossa tuntuu olevan kaikkea tarjolla ja se on auki joka päivä.


Yksinkertaistettu kartta Sendain keskustasta. Ichibancho on keltaisella. Se alkaa rautatieaseman tuntumasta Chuo-nimisenä, jatkuu länteen ja haarautuu etelä- ja pohjoissuuntaan Sun Mall-nimisenä. Kävelykatu katkeaa pari kertaa isojen katujen lävistämänä.

Eilen oli kaunis päivä, joten päätin lähteä tepastelemaan Ichibanchoon ja ottamaan kuvia tätä juttua varten. Koko kadun kulkeminen kysyy jo asialle omistautumista, sillä se on hirmu pitkä ja vähän väliä on jotain nähtävää. Kännykkäkameralla kuvien laatu voisi olla parempikin, mutta olen karsinut jo liian hämärät ja epäonnistuneet otokset pois. Muistuttakaa, että jos vielä harrastan matkablogaamista, niin ostan kunnollisen järjestelmäkameran. Mutta nyt asiaan. Tässä päivän kuvakavalkadi, lähdetään liikkeelle rautatieaseman puoleisesta päädystä:

Kävelykadun sisäänkäynti. Tästä se lähtee.

Pitkä tunneli tuntuu jatkuvan silmänkantamattomiin. Täällä on aina väkeä.

Nämä näyttävät herkullisilta sushilaatikoilta, mutta ovat itseasiassa tarkkoja muovisia jäljennöksiä. Ei oikeaa kalaa sentään ikkunalla pidetä! Japanin elintarvikelainsäädäntö on hyvin tiukka ja hygieniasta ollaan tarkkoja.

Kauppoja on monessa  kerroksessa. Ylhäällä muotiliike, alhaalla leipomo.

Vaatekauppa, jossa näyttää olevan alennusmyynti. Syksyn mallistoa tyhjennetään tulevan talvi- ja joulusesongin tieltä.

Paikallisen pankin seinältä voit lukea joka hetki päivittyvät tärkeimmät pörssikurssit.

Kahviloita ja ravintoloita riittää moneen makuun.

Paikallisen matkatoimiston edustalta voi poimia esitteitä, jos kylmenevä syksy alkaa tuntua pahalta ja haluat aurinkoisempaan paikkaan.

Nuudeliravintola. Muoviset jäljennökset ovat uskomattoman tarkkaa työtä; vesi herahtaa kielelle niitä katsoessa.

Nimestään huolimatta tällä ei ole mitään tekemistä suomalaisen huoltoasemaketjun kanssa, vaan se on kenkäkauppa.

Loppuiko turistilta jenit kesken? Ei hätiä, täältä saa vaihdettua valuuttaa.

Leluautomaatti kävelykadulla? Mikä ettei.

Tämä kauppa on Don Quixote, joka on monikerroksinen ahtaiden hyllyvälien kauppa. Sieltä saa vähän mitä vaan, mm. erikoista naposteltavaa, juomia ja mausteita mitä normaalit ruokakaupat eivät tarjoa.

Tämä kioski myy lämpimiä crepe-tötteröitä, joihin on tarjolla sata erilaista täytevaihtoehtoa: kermavaahtoa, mansikoita, vaniljajäätelöä, banaanisiivuja, suklaakastiketta, mansikkajäätelöä, karamellikastiketta, makeaa paputahnaa, juustokakun paloja...

Kyllähän menestyvällä liikemiehellä pitää olla kallis kello ranteessa. Täältä niitä saa.

Posliinikauppa. Tarjolla monenmoista kulhoa ja teemukia.

Kännyköitä ja kännykkätarvikkeita.

Hauskalla nimellä varustettu silmälasiliike.

Tältä sedältä ja kaltaisiltaan torimyyjiltä saa ostettua tuoreita vihanneksia ja hedelmiä päivittäin.

Leipomo-kahvilan edustalla houkutus vie helposti voiton. Makea viineri pehmisjäätelöllä on melkoisen kutsuva näky.

Joitakin yleisiä lääkkeitä saavat rajoitetusti myydä muutkin kuin varsinaiset apteekit. Tästä kaupasta saa lääkkeiden lisäksi kosmetiikkaa.

Laukkuja, reppuja, kasseja, käsiveskoja, matkalaukkuja, pakaaseja, nyssäköitä ja salkkuja. Valikoimaa piisaa.

Keskusaukiolla tunneli haarautuu. Tässä näkee silloin tällöin esittäviä taiteilijoita tai muuta ohjelmaa. Kohtaamispaikkana myös hyvä.

Pelikoneista voi koettaa voittaa itselleen vaikka konvehtirasian tai nallen.

Tämä kauppa myy perinteisiä kimono- ja yukata-asusteita.

Polkupyörä on suurkaupungissa mainio kulkuväline ja pyöräliikkeillä on paljon valikoimaa.

Pienestä kahvipuodista voi hakea harvinaisia, erikoisia ja eksoottisia kahvipaketteja, joita on hankala saada muualta.

Länsipuolen tunneliosuus tunnetaan myös Sun Mall -nimellä.

Lemmikkieläinkaupassa oli paljon väkeä. Täällä pääsääntöisesti suositaan pieniä eläimiä, koska kodit ovat ahtaita ja tilaa on rajoitetusti.

Ichibancho ei ole täysin yhtenäinen tunneli, sillä isot kadut katkaisevat sen muutamassa kohdassa. Tässä etelähaaran katkos ja sen viereinen pilvenpiirtäjä.

Kukkakauppa. Kukat ovat perinteisessä kulttuurissa tärkeitä mm. kukkienasettelutaiteessa ja puutarhoissa.

Musikanteille aitoja Yamahan soittimia trumpeteista klarinetteihin.

Japanin kieltä taitaville kirjakauppa tarjoaa kiireisen metropolielämän ohessa rauhallisempaa hengenravintoa.

Tässä izakayassa ja sen vasemmalla puolella olevassa curryravintolassa kävimme pomon ja K:n kanssa taannoin viettämässä iltaa.

Yleensä Japanissa kadut ovat siistejä, mutta roskapäivänä saattaa eteen tulla tällainen näky. Suomessa tätä ei näe, mutta maailmalla tämä on yleinen järjestely: jätteet noudetaan tiettyinä päivinä sovitusta paikasta, joka näköjään tässä tapauksessa on kadunvarsi Ichibanchon eteläpäädyssä.

Näin päästiin Ichibanchon eteläkärjen suuaukolle, josta lähdin taivaltamaan kotia kohti. Runsaasti lisääkin kuvattavaa olisi ollut ja paljon tuli karsittuakin. Sitäpaitsi pohjoiseen menevässä haarassa en edes jaksanut enää käydä, etenkin kun oli ostoksia mukana. Tuolla tulee käytyä usein, koska sieltä löytää todellakin kaikenlaista ja moni hyvä ruokapaikka sijaitsee siellä. En löytänyt tietoa, montako eri liikettä siellä sijaitsee, mutta niitä täytyy olla sadoittain. Sellainen on siis Ichibancho, Sendain katettu kävely- ja ostoskatu. Kiitän lukijoita mukanaolosta ja toivon, että roskakuskit tulevat pian hakemaan tuon jätesäkkikasan pois. 😆

Kävelykatuterveisin,

Ulkomaan Gaijin

3 kommenttia:

  1. Valtavan tuntuinen on tuo keskus, vaikka onhan siellä ostajiakin. Vieläkö usein näkee kimonoita kenenkään yllä vai onko se nykyään perinne- tai juhlavaate.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kimono on paljolti juhlavaate, mutta toisinaan saattaa kadulla nähdä naisen kimonossa tai hieman vaatimattomammassa yukatassa. Enemmän näitä näkee perinteisinä juhlapäivinä ja kesäkauden festivaaleilla. Virallisissa tai muuten hienoissa juhlissa niitä käytetään paljon. Kulttuurikaupunki Kiotossa näitä näki enemmän, tosin aika monesti turistien päällä.

      Poista
  2. Osaat huomioida valtavan määrän asioita, joiden ohi moni vain kävelee. Osaat myös selittää asiat hyvin ymmärrettävästi. Ostoskadun suuruudesta saa hyvän käsityksen.

    VastaaPoista