Liikenneopisto ja japanilainen ajokortti

Eräänä vapaapäivänä oli todella kaunis ilma, joten päätin lähteä kävelemään ja ottamaan kuvia. Matka vei sattumalta paikallisen liikenneopiston pihaan. Hämmästyin, kun eteen aukeni kokonainen liikennepuisto, jossa oppilaat harjoittelivat auton käsittelyä, risteysajoa ja liikenteessä toimimista. Kyseessä ei ole kuitenkaan ainoastaan autokoulu, sillä harjoitteluradan kupeessa oli kokonainen oppilaitos: Kadanin autoteknillinen ammattikorkeakoulu, jossa ilmeisesti koulutetaan ainakin ajoneuvomekaanikoita, ammattikuljettajia yms. ajoneuvoalan osaajia.

Tässä näkyy pala harjoitteluradan alueesta. Japanissa ilmeisesti ajatellaan, että on parempi oppilaiden ensin saada harjoitella turvallisella radalla ajoneuvon hallintaa ja perusliikennesääntöjä, ennenkuin he saavat mennä oikean liikenteen sekaan.

Opetusajoneuvoina on monenlaisia kulkumavälineitä, mm. pakettiautoja.

Moottoripyöriä ja skoottereitakin löytyy.

Kaksipyöräisillä on puiston kyljessä pieni alue, jossa harjoitellaan kaksipyöräisen moottoriajoneuvon käsittelyä ja hallintaa.

Oppilaat siirtelivät jotain laatikoita autoihin. Takakontin pakkaamisharjoittelua?

Päärakennus ja sen  edustalla olevia koulutusbusseja.

Koulun portti. Kyseessä ei tosiaan ollutkaan mikään yksi rakennus, vaan kokonainen kampusalue.

Autokoulun liikennepuiston näkeminen innoitti tutkimaan asiaa enemmän ja otin selvää millainen ajokorttisysteemi Japanissa on.

Ajokortti Japanissa 

Japanissa ajokortin voi saada kahdella tavalla:
1. Ensimmäinen ja selkein tapa on mennä autokouluun. Olen saanut käsityksen, että autokoulun opettajat ovat perin tiukkoja ja koulutus sisältää ajoharjoittelua ja oppilaan jatkuvaa testaamista sen verran paljon, että ilmeisesti inssiajoa ei enää katsota tarvittavan; pelkkä teoriakoe riittää ajokortin saamiseksi. Tämä tapa on ylivoimaisesti suosituin, valtaosa japanilaisista käy autokoulun. Autokoulun hinta on kuulemma noin 3000 euroa +viranomaiskulut.
2. Toinen tapa on vapaampi, eli voit itse hankkia tarvitsemasi tiedot ja taidot, mutta tällöin teoriakokeen lisäksi inssiajo on pakollinen. Inssiajo tehdään autokoulun opettajalle, mikä aiheuttaa ikävän lieveilmiön: opettajat voivat reputtaa inssiajon jostain hyvin triviaalista tai jopa täysin keksitystä jutusta, jonka jälkeen he kysyvät "et ole harkinnut oppituntien ottamista koulussamme?". Luin tapauksesta, jossa joku oli päästetty inssistä läpi vasta seitsemännellä yrityksellä vaikka kyseessä oli ihan osaava kaveri.

Ulkomaalaisille, joilla on ajokortti jo kotimaastaan, on kaksi muutakin mahdollisuutta. Ensimmäinen on hankkia kansainvälinen ajokortti jo kotimaassa ennen reissua, kuten ystäväni K on tehnyt. Se on kuitenkin Japanin sisäpuolella voimassa vain vuoden. Toinen tapa, jos haluaa pysyvämpää ratkaisua, on muuntaa oma ajokortti japanilaiseksi ajokortiksi. Tämä vaatii jonkin verran byrokratiaa ja erilaisia todistuksia mm. suoritetusta autokoulusta. Kuulemma tässä on myös alueellisesti poikkeavia käytäntöjä; jotkut paikallisvirastot eivät vaadi niin paljoa todistuksia kuin toiset. Etu on kuitenkin se, ettei inssiajoa tai teoriakoetta tarvitse suorittaa Japanissa uudelleen, joten pieni byrokratiavaiva kannattaa ilman muuta nähdä ajokortin muuntamiseksi.

Voimassaoloajat

Ensimmäinen ajokortti on voimassa kaksi vuotta, ennenkuin saa pysyvän ajokortin. Tuona aikana kuljettajalla on joitain rajoituksia, kuten ilmeisesti maksimimatkustajien määrä yms. Ensimmäisenä vuonna on lisäksi kiinnitettävä hitaan kuljettajan tarra auton taakse (muistatteko vielä Suomen ns. 80-lätkät?).

Kun ajokortin ensimmäiset kaksi vuotta ovat ohi, saa kolmen vuoden kortin.
Mikäli tekee liikenteessä lieviä rikkeitä, kuten ylinopeus, väärä pysäköinti, kolmion takaa ajo, suuntamerkin näyttämättömyys jne. niin ajokorttiin kerääntyy rikepisteitä. Tällöin ajokortti vaatii kolmen vuoden välein uusimista, joka taas edellyttää tunnin mittaiseen läksytykseen osallistumista, jossa kerrotaan turvallisen ajon perusteet, pakotetaan katsomaan opetusvideo ja lisäksi saa kotiin mukaan nipun materiaalia luettavaksi. Jos kolmen vuoden ajokortti on sujunut vailla rikkeitä, saa viiden vuoden "kultaisen" ajokortin.

Rikepisteet

Kaikkein lievimmistä rikkeistä (esim. turvavyön puute) saa vain kirjallisen varoituksen ja pisteen ajokorttiin. Isommista rikkeistä on myös maksettava rikesakot, jotka vaihtelevat 50 eurosta muutamaan sataseen. Rike vanhenee ja sen pisteet katoavat kolmessa vuodessa.

Pisteiden kertymisestä saa seuraavia ns. hallinnollisia rangaistuksia:
6p: kortti kuivumaan 30 päiväksi
9p: kortti kuivumaan 60 päiväksi
12p: kortti kuivumaan 90 päiväksi
15p tai enemmän: kortti peruutetaan lopullisesti. Uuden kortin saamiseksi on käytävä autokoulu uudelleen.

Jos henkilöllä on edeltävän kolmen vuoden aikana saanut vähintään kaksi hallinnollista rangaistusta, taulukko muuttuu paljon tiukemmaksi:
2p: kortti kuivumaan 90 päiväksi
3p: kortti kuivumaan 120 päiväksi
4p: kortti kuivumaan 150 päiväksi
5p tai enemmän: kortti peruutetaan lopullisesti. Uuden kortin saamiseksi on käytävä autokoulu uudelleen.

Isommat törkeydet ovatkin sitten jo liikennerikoksia, jotka tietävät aina reissua leivättömän pöydän ääreen ja todella vakavia seurauksia. Esim. puolentoista promillen kännissä ajosta voi saada jopa kolme vuotta linnaa tai puolen miljoonan jenin sakot.

Ajokorttiluokat Japanissa

-Raskas ajoneuvo (paino väh. 11000 kiloa)
-Keskiraskas ajoneuvo (paino väh. 7500 kiloa)
-Painava ajoneuvo (paino väh. 3500 kiloa)
-Tavallinen ajoneuvo (paino alle 3500 kiloa)

-Raskas erikoisajoneuvo: mm. traktorit, nosturiautot, ylipäätään erityisiin töihin tarkoitetut ajoneuvot
-Pieni erikoisajoneuvo: sama kuin yllä, mutta maksiminopeus 15 km/h ja maksimimitat 4.7m × 1.7m × 2.8m

-Moottoripyörä: moottoritilavuus yli 400 kuutiota
-Kevytmoottoripyörä: moottoritilavuus yli 50 kuutiota
-Mopo: moottoritilavuus max. 50 kuutiota

Miten ajokoulutus on onnistunut?

Japanissa ajotaito on maailman mittakaavassa todella hyvä. Runsaasta liikenteestä huolimatta kuolonkolarien määrä asukasta kohden on samaa tasoa kuin Suomessakin; molemmat pääsevät juuri ja juuri top20-listalle. Miljoonaa ihmistä kohti sattuu Japanissa 47 liikennekuolemaa vuosittain, Suomessa 48. Pärjäämme mainiosti jenkeille, joilla luku on 106. Toisaalta meillä on vielä matkaa listan kärjessä komeileviin norjalaisiin, joilla luku on 22. Monacossa tosin luku on pyöreä nolla, mutta siellähän kaikki kulkevatkin yksityishelikoptereilla.

Ajokorttiterveisin,

Ulkomaan Gaijin