Elektroniikkatavaratalo

Varsin pian töiden alettua oli selvää, että tarvitsisin jälleen pre-paidliittymän älypuhelimeeni. Toisinaan tarvitsen esim. googlea pyöriessäni pitkin maisemia, eikä wi-fiä ole kuitenkaan kaikkialla paitsi keskustassa. Lisäksi minun pitää olla tavoitettavissa, jos vaikka pomo tarvitsee kiireapua. No mistäs sitä pre-paidia kannattaa lähteä etsimään?

Japanissa on Yodobashi Camera -niminen elektroniikkaa myyvä yhtiö, jolla on kaikissa suurimmissa kaupungeissa tavaratalo. Se siis muistuttaa jossain määrin suomalaisen verkkokauppa.comin kivijalkaliikkeitä, mutta on vielä kookkaampi ja valikoima vielä runsaampi.

Tässä kohtaa kerron kuka on "isosiskoni" E. Hän on natiivi japanilainen, minua hieman vanhempi naisihminen. E oli ensimmäisiä japanilaisia joihin tutustuin viime Japanin-reissullani, ja häntä minun on kiittäminen todella monesta asiasta. E puhuu erinomaista englantia ja on luonteeltaan hirmu kiltti ja avulias. E on naimisissa ja hänellä on yksi lapsi. E:n avulla sain ostettua tuolloinkin Yodobashista pre-paidin ja myös älykännykän, jonka käyttöön hän opasti. Hän auttoi pyyteettömästi minua monet kerrat, kun yritin integroitua Japaniin. Hienointa oli, että E käytännössä puhui minut sisään työpaikkaani. Hän on pitänyt minusta niin paljon huolta, että kutsun häntä leikillisesti "isosiskoksi". Pidimme yhteyttä myös matkani jälkeen ja kuultuaan että olen tulossa takaisin, E tuli todella iloiseksi.

Tällä kertaa olimme siis sopineet tapaamisen Yodobashi Cameraan ja hän auttaisi minua pre-paidin ostamisessa. E oli kovasti odottanut jälleentapaamistamme ja tällä kertaa näkisin hänen vauvansa, joka oli syntynyt poissaollessani. Tuliaisina minulla oli Fazerin suklaata ja vauvalle muumi-pehmolelu. Tapaaminen oli sovittu torstaiksi klo 13.

Valitettavasti vauvojen kanssa aikataulut eivät aina mene ihan niinkuin Strömsössä. Saavuin sovitulla aikataululla Yodobashi Cameraan ja sain kytkettyä Yodobashin wi-fin päälle kännykkääni. Siinä näinkin viestit, joita E oli koettanut laittaa aiemmin (juuri tämän takia se pre-paid on tarpeellinen). Hänen vauvansa oli nukahtanut eikä auttanut muu kuin odottaa pienokaisen heräämistä, koska muutoin luvassa olisi kuulemma känkkäränkkäilyä koko iltapäiväksi. E pahoitteli kovasti ja sanoi tulevansa heti kun vauva herää.

Eipä siinä toisaalta mitään, eihän minulla kiire ollut ja Yodobashia on itse asiassa todella mukavaa kierrellä. Valtavassa elektroniikkatavaratalossa on monta kerrosta ja nähtävää riittää. Otin ison kuvakavalkadin ja tämän tekstin tarkoitushan on esitellä teille mitä Yodobashista löytyy. Olkaapa hyvä:

Pitkät käytävät risteilevät joka puolella lähes näköetäisyyden rajalle ja hyllyvälit ovat paikoitellen tiheitä. Täällä tarvitsisi ihan oman kaupunkikartan. Onnistuin ihan oikeasti eksymään kaksi kertaa tänne.

Älykännyköiden, jääkaappien ja sähköjunien lisäksi täältä saa mm. kaukoputkia.

Enpä muista, milloin olisin viimeksi Suomessa nähnyt kaupan hyllyllä upouuden C-kasettimankan. Täällä niitä on useita valikoimassa. Ilmeisesti täällä on alan harrastajia, mutta toisaalta varmaan moni ihan tavallinen ihminenkin haluaa kuunnella vanhoja C-kasettejaan.

Mikroaaltouunien, sämpyläkuulokkeiden ja muistitikkujen lisäksi täältä saa mm. RC-nelikoptereita.

Yodobashissa on suuri leluosasto, jonka kupeessa on tällaisia virtuaalipelejä. Niiden avulla jälkikasvu voi mukavasti viihdyttää itseään, kun vanhemmat ovat ostoksilla. Yllätyin, kun tämän koneen toisella puolella oli itseäni vanhempi aikuinen mies puku päällä ja asiapaperisalkku vieressään pelaamassa vaaleanpunaista tyttöjen peliä innokkaasti. Hetken mietittyäni toisaalta en ollut sittenkään yllättynyt. Tämä on Japani.

Tämä ei varsinaisesti ole pienoismallikauppa, mutta leluosastolta löytyy pienoismalleja monen monta hyllymetriä. Täältä löytää sellaisia joita muualta ei äkkiä löydäkään. Kelpaisiko samurain kypärä, söpö suihkuhävittäjä söpöllä tyttölentäjällä tai keskiaikainen Tsurugan linna?

Isompiakin paketteja löytyy. Pienoismalliharrastajansormeni syyhyävät, kun tarjolla olisi esim. Hino Profia -merkkinen kuormuri tai keisarillisen laivaston lentotukialus Junyō.

Näistä automaateista saa kolikolla muovipallon, jonka sisältä löytyy jokin lelu. Eri aihepiirejä on hirmuinen määrä. Voit valita vaikka sellaisen automaatin, jossa on Hämähäkkimies-hahmoja. Juju on siinä, että automaatti antaa niitä sattumanvaraisesti. Koko sarjan kerääminen voi vaatia monta yritystä, jolloin rahaa palaa ja saat turhia kaksoiskappaleita.

Suomessa riisinkeittimiä ei juurikaan näe, mutta Japanissa kaikilla on sellainen. Tässä hyllyssä näette erilaisia riisinkeittimiä. Uskokaa tai älkää, näitä on monta hyllyllistä lisää. Ei sitä suomalaisena käsitä, että riisinkeittimiä voi olla niin valtava valikoima.

Hierontatuoli pehmentää rasittuneen työläisen lihaksia tuhannella eri tavalla ja nopeudella. Näitä saa myös kokeilla liikkeessä. Itsekin kokeilin ja onhan se mahtavaa, mutta hinta on tuhansia euroja.

Lautapelejäkin löytyi yksi hyllyllinen! Osa peleistä on minullekin tuttuja, osa taas paikallisia joita en ole koskaan nähnyt. Luulen, että ostan myöhemmin itselleni muistoksi jonkun kivan pikkupelin.

Onko sinua aina harmittanut, kun kaiuttimien koteloiden läpi ei näe niiden tekniikkaa? Osta läpikuultavat kaiuttimet ja subwooferi.

Tämä on leivänpaahdin! Myös meille tuttuja jousitoimisia löytyy, mutta japanilaiset tuntuvat pitävän tällaisista uunimallisista. Niissä voi lämmittää myös ruokaa, mutta kovin isoa pataa niihin ei sovi. Varsinaisia isoja uuneja japanilaisissa kodeissa ei juuri ole. Niitä ostavat vain sellaiset, jotka harrastavat leipomista. Suomessa kaikilla on keittiössä uuni. Tässä ruokakulttuuriero näkyy.

Tuo etualalla oleva musta-sininen puhaltaa vesihöyryä ilmaan (näkyy juuri ja juuri kuvassa). Minulla ei ole hajuakaan, mitä nämä höyrynheittimet ovat ja mitä niiden on tarkoitus tehdä.

Tässä yksi niistä lukuisista hyllyistä, joissa myydään ilmastointilaitteita. Niistä saa juuri sen lämpöistä kuin haluaa, niin kylmää kuin kuumaa. Kyseinen värkki on Japanissa välttämättömyys. Kesäisin kukaan ei pysty olemaan toimistossa tai kotona ilman ilmastointilaitetta. Talvisin ne auttavat lämmityksessä huonosti eristetyissä taloissa, joita Japanissa on valitettavan paljon.

Tuulettimia ilman potkuria. Miten ne oikein toimivat?

Ei se ole illuusio; kyllä niistä vaan menee käsi läpi.

Kaupan eteisessä on vielä automaatteja, joista voit pikkurahalla tulostaa fyysisiä kopioita omista valokuvistasi. Laita vain usb-tikku tms. kiinni ja valitse mitä kuvia haluat tulostaa.

Puolentoista tunnin kiertelyn jälkeen E pääsi vihdoin vauvansa kanssa paikalle. Hän ilahtui Fazerin suklaista, mutta ennenkaikkea ihanasta muumi-pehmolelusta. Vauva ihmetteli lelua hetken, ja pian ei hellittänyt siitä otettaan. Menimme siitä heti kännykkäosastolle ja E jutteli asiakaspalvelijan kanssa minulle sopivasta pre-paidliittymästä. Ostin kolmen kuukauden paketin, jonka kapasiteettia voi tarvittaessa ladata lisää vaikka netistä. Mainiota!

Juttelimme E:n kanssa jonkun aikaa niitä näitä. Oli mukava kuulla että hänellä menee elämässä hyvin. Mies on isossa yrityksessä töissä. Arkisin menee myöhälle, mutta palkka on hyvä ja viikonloput ovat vapaita! Täällä Japanissa lauantaikin on useimmille työpäivä (ja koululaiset ovat puoli päivää koulussa), joten vapaa lauantai on hyvä juttu.

Lopuksi kerroin olevani matkalla suoraan Ikeaan. Koska Ikea on E:n kotimatkan varrella, E heitti minut sinne Lexuksellaan (jep, miehellä on hyvä palkka) ja ehdimme vielä matkalla jutella kaikenlaista. Vertailimme mm. Suomea ja Japania sekä miten hyviä maita ne ovat maailman mittakaavassa. E on sivistynyt ihminen, jonka kanssa saa hyviä keskusteluita aikaan. Ikean pihassa sanoimme heipat ja sovimme, että tulisin teelle sopivana ajankohtana.

Sellainen oli seikkailu elektroniikkatavaratalossa! Kommentoikaa toki ja ehdottakaa muitakin kohteita jos jotain tulee mieleen. Seuraava teksti kertoo sitten, millaista oli Sendain Ikeassa. Elektronisin terveisin,

Ulkomaan Gaijin