Tietoa Japanista

Koska varmastikaan kaikki lukijat eivät tiedä millainen tämä nykyinen asuinmaani oikein onkaan, kerrottakoon lyhyesti muutamia faktoja Japanista. Lisäksi tulen vertaamaan joitain tietoja Suomeen.

Nisshōki (tai kansankielellä Hinomaru), Japanin
lippu, kuvastaa nousevaa aurinkoa.

Japani on saarivaltio Tyynellämerellä Aasian itärannikon lähellä. Lähin naapurimaa on -yllätys yllätys- Venäjä. Nimittäin Venäjälle kuuluva Sahalinin saari sijaitsee n. 45 km päässä Hokkaidon pohjoispäästä. Täpärästi kakkossijalle jää Etelä-Korea, jonka etäisyys Tsushimasta on n. 50 km.

(Jos tarkkoja ollaan, niin Venäjän miehittämät Kuriilisaaret sijaitsevat vieläkin lähempänä: Kunashiriltä on vain noin 15 km Hokkaidon rannikolle. Näiden saarten status on kuitenkin kyseenalainen, sillä Neuvostoliitto miehitti ne toisen maailmansodan lopussa ja Japani on siitä saakka vaatinut niitä takaisin. Venäjä ei ole suostunut niistä luopumaan, joten teknisesti ottaen toinen maailmansota jatkuu yhä: maat eivät ole tähän päivään mennessä saaneet saarikiistaa sovittua eivätkä tehneet rauhansopimusta.)

Pääsaaret ovat Hokkaido, Honshu, Shikoku ja Kyushu. Näiden lisäksi Japaniin kuuluu lukuisia pieniä lähi- ja ulkosaaria, joista merkittävimmät ovat etelässä sijaitsevat Ryukyusaaret. Kaikkiaan maa käsittää yli 6000 saarta, mutta on määrittelykysymys kuinka suuri luoto vielä ylipäätään lasketaan saareksi, joten tarkkaa lukua ei tietäne kukaan.

Suurin saari on Honshu, jossa valtaosa väestöstä ja mm. Tokio sijaitsee. Honshun pohjoispuolella on Hokkaido, eteläpuolella Shikoku ja lounaispäässä Kyushu. Hokkaidon pohjoispuolella näkyy pala Venäjälle kuuluvaa Sahalinia ja koillispuolella kiistellyt Kuriilisaaret. Kyushusta etelään alkavat Ryukyusaaret kohti Taiwania.

Mannerlaattoja katsoessa huomaa, miten epämiellyttävässä paikassa Japani sijaitsee: Euraasian, Tyynenmeren ja Filippiinien mannerlaatat kohtaavat toisensa Japanin kohdalla. Niinpä japanilaiset ovat joutuneet elämään koko historiansa maanjäristysten ja tsunamien kanssa. Japani on myös osa Tyynenmeren tulirengasta ja siten koko maa on vulkaanista aluetta. Tulivuoria löytyy 160 kpl, joista kolmasosa on aktiivisia.

Tukalat paikat mannerlaattojen risteyksessä.
Punaiset pisteet ovat tulivuoria.

Japanin pinta-ala on 377 954 km² eli hieman Suomea (338 448 km²) suurempi. Japanissa elää hulppeat 126,7 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä maailman kymmenenneksi väkirikkaimman valtion. Suomessa asuu 5,5 miljoonaa populaa, jolla pääsee sijalle 115.

Edellämainitut luvut tarkoittavat sitä, että Japanin väestöntiheys on 337,1 asukasta per neliökilometri, Suomen luvun ollessa 16,3. Täytyy kuitenkin muistaa, että todellisuus on vieläkin rajumpi: Japanissa asuin- ja viljelykelpoista pinta-alaa on paljon vähemmän, sillä noin kaksi kolmasosaa maasta on vuoristoa. Isot kaupungit keskittyvät rannikkoseutujen alaville maille, mikä tekee todellisesta väestötiheydestä maailman suurimpia. Pilvenpiirtäjät ja isot kerrostalot ovat suurkaupungeissa välttämättömyys, sillä tilaa rakentaa on monin paikoin vain ylöspäin.

Ainoa virallinen kieli on japani. Japani on erittäin homogeeninen maa: peräti 98,5% väestöstä on japanilaisia. Luku sisältää ryukyulaiset ja ainu-kansan jäsenet, joita lienee yhteensä noin prosentti väestöstä. Merkittäviä vähemmistöjä ovat korealaiset (0,5%), kiinalaiset (0,4%) ja filippiinot (0,2%).
Suomea on perinteisesti pidetty homogeenisena kansana, mutta Japaniin verrattuna olemme selvästi hajanaisempia: suomea puhuu 88,0% väestöstä, ruotsia (tai suomenruotsia) 5,2%, venäjää 1,4%, viroa 1,0%, somalia 0,5% ja loput muita kieliä.

Ainu-kansa on Hokkaidon alkuperäisasukkaita ja he ovat paljolti japanilaistuneet. Ainuja arvioidaan olevan noin 25-50 000. Alkuperäinen ainun kieli on lähes hävinnyt. Ainuja voi hyvinkin verrata saamelaisiin.

Japanissa vallitsee uskonnonvapaus, eikä valtio pidä virallista kirjaa uskontojen kannattajamääristä. Valtaosa väestöstä on buddhalaisia ja shintolaisia. Tavallinen japanilainen katsoo kuuluvansa molempiin em. uskontokuntiin. Kristittyjä arvioidaan olevan noin. 0,7-1,0% väestöstä. Muslimeja on vain tuhannesosa koko väestöstä, eikä heistäkään japanilaisia ole kuin joka kymmenes. Loput ovat pääosin indonesialaisia.
Suomessa 70,9 % väestöstä kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Ortodokseja on 1,1%. Muslimeja arvioidaan olevan noin prosentin verran. 26,3% ei kuulu mihinkään rekisteröityyn uskontokuntaan.

Shintolainen pappi.

Keisarikuntana Japani on perustuslaillinen monarkia. Keisarilla ei ole varsinaista poliittista valtaa, vaan hänen tehtävänsä ovat ennenkaikkea seremoniallisia ja diplomaattisia. Hän on siis jossain määrin verrannollinen Suomen presidenttiin, mutta japanilaisille keisarihuone on paljon syvempi -suorastaan pyhä- asia: Keisarin sukulinja on maailman vanhin edelleen jatkuva ja keisari on ennenkaikkea Japanin keulakuva ja kansan yhtenäisyyden symboli. Poliittinen valta on parlamentilla, joka jakautuu 480-paikkaiseen alahuoneeseen ja 242-paikkaiseen ylähuoneeseen. Kuten Suomessa, parlamentti valintaan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja pääministeri on politiikan korkein nokkamies.

Hallinnollisesti Japani jaetaan 47 lääniin eli prefektuuriin, joille valitaan neljän vuoden välein oma kuvernööri ja yksikamarinen parlamentti. 43 lääneistä ovat tavallisia. Poikkeuksia ovat:
-Tokio muodostaa oman hallinnollisen metropolialueensa.
-Osaka ja Kioto ovat ns. urbaaniläänejä.
-Hokkaidon saari on monimutkaisista historiallisista syistä oma lukunsa. Sen kehitys tuli paljon muita jäljessä ja sen historiaa voidaan verrata Pohjois-Amerikan ja Australian territorioihin. Hokkaido jaetaan poikkeuksellisesti alaprefektuureihin.
Nykyinen läänijärjestelmä on luotu 1800-luvun loppupuolella Japanin alettua ottaa askelia länsimaistumista kohti. Samuraiaikana 600-1800 -luvuilla Japani jakautui eri samuraiherrojen, daimyōiden, hallitsemiin provinsseihin.

Kansanläheisemmin Japani jaetaan kahdeksaan alueeseen, joilla ei ole minkäänlaista hallinnollista asemaa mutta niiden avulla Japania on helpompi hahmottaa ja niillä on maantieteellis-kulttuurista merkitystä.

Japanin alueet. Kotikaupunkini Sendai sijaitsee vihreällä Toohokun (kartassa kirjoitusvirhe) alueella. Tokio sijaitsee Kantossa. Kinkin alue tunnetaan paremmin nimellä Kansai, ja siellä sijaitsevat Osakan ja Kioton suurkaupungit.

Bruttokansantuotteella mitattuna Japani on maailman kolmanneksi suurin talous 4,8 biljoonan dollarin talousmahdillaan. Sen edellä ovat vain USA ja Kiina. Suomi on 251 miljardillaan sijalla 43, mikä ei ole huono suoritus kylmässä ja pimeässä luonnonvarattomassa Pohjolassa asuvalta pikkukansalta.
(Huom! Jos EU lasketaan yhdeksi talousalueeksi, se on 17 biljoonallaan maailman toiseksi suurin, pudottaen Kiinan kolmanneksi ja Japanin neljänneksi.)
Mutta entä jos suhteutamme tämän asukaslukuun? Bruttokansantuote henkeä kohden tuottaa yllätyksen: Suomi ja Japani ovat samoissa lukemissa Ranskan ja Britannian kanssa maailman TOP 30:ssa.

24	Britannia	42 481
25	Ranska	42 314
26	Suomi	42 165
27	Japani	41 275

Myös taloudellisen vapauden ja inhimillisen kehityksen tilastoissa Suomi ja Japani menestyvät hyvin ja ovat lähellä toisiaan. Ehkä meissä tosiaan on jotain samaa. Haluatteko tietää lisää tietoa ja triviaa Japanista? Jättäkää kysymyksiä kommenttikenttään! Terveisin,

Ulkomaan Gaijin