lauantai 15. syyskuuta 2018

Roskien vienti ja kierrätys

Tämä on niitä asioita joissa Suomi tuntuu edelläkävijältä. Japanissa, korkeasta sivistystasostaan ja huipputeknologiastaan huolimatta roskien vieminen ei suomalaiselle tunnu lainkaan yksinkertaiselta. Tämä oli itselleni viime reissulla pahin kulttuurishokki.

Kotitalousjätteet jaotellaan karkeasti neljään kategoriaan: paperit, pullot, muovit ja sekajäte (johon myös bio kuuluu). Eri viikonpäivinä kerätään eri lajia, jotkut kahdesti viikossa ja jotkut kerran kahdessa viikossa. Roska-auto käy yleensä kierroksensa aamupäivisin, mikä tarkoittaa että roskat kannattaa viedä samalla kun lähtee töihin aamulla. Ennakoivasti voi toki viedä ne jo edellisiltana.


Tässä on meidän korttelin roskaohje.
Sekajäte kerätään keskiviikkoisin ja lauantaisin.
Pullot perjantaisin. Paperit joka toinen tiistai.
Muovit maanantaisin ja torstaisin.


Isoilla kerrostaloalueilla saattaa olla kunnolliset roskakatokset kuten Suomessa, mutta täällä omakoti- ja pienkerrostaloalueilla on vain rujo verkkohäkki. Kaipa se suurimman osan eläimistä pitää poissa roskia tonkimasta.

Tässä korttelimme ns. roskahäkki.
Teknologian luvatussa maassa aivan
uskomattoman rujo systeemi. Kuin
jossain neuvostotasavallassa olisi.
Sama toiselta puolelta.
Ei se tämän parempi ole.
Kyllä on Molokia ja Suloa ikävä.



Vajaan kilometrin päässä olevan ison
kerrostalon roskakatos. Tämä on jo
selvästi sivistyneen oloinen.

Toisessa kerrostalossa on talon alapuolella
pysäköintihalli, jossa roskakatos sijaitsee.
Roska-auto ei pääse tuonne, joten auto
parkataan hallin oven suulle ja roskakuskit
hakevat jätteen kärryillä.
Roskia ei tietenkään edes saa laittaa mihin tahansa Prisman tai Alkon muovipussiin kuten Suomessa. Muovijäte ja sekajäte tulee laittaa niille tarkoitettuihin pusseihin, joita voi ostaa mistä tahansa lähikaupasta.

Sanomalehdet, pahvit ja paperit pitää sitoa niihin tarkoitetulla narulla nippuun. En ymmärrä syytä. Jos sillä halutaan varmistaa etteivät paperit lentele minne sattuu, eikö iso keräysastia ratkaisisi ongelman?

Kuva meidän roskista. Vihreä pussi on sekajätteelle, punainen muoveille.
Kaapin sisään kerätään hiljalleen lehtiä, pahveja ja muuta. Pullot eivät näy
kuvassa, mutta meille kerääntyy lähinnä isoja kahden litran vesipulloja.
Pienemmät pullot viemme läheisiin palautuspisteisiin.

Pullopanttijärjestelmää ei tunneta. Silti tyhjiä pulloja ja tölkkejä ei näy missään. Kukaan ei nakkele niitä luontoon tai kadulle, vaan ihmiset kuuliaisesti vievät ne automaattien vieressä oleviin pullonkeruuastioihin. Tässä 24h-kaupat auttavat myös, sillä niissä on tyhjien pullojen palautuspiste. Kaikkein huonoin vaihtoehto on viedä pullo kotiroskikseen, sillä vaiva on suuri: pulloista pitää irrottaa korkki ja etiketti, ne pitää huuhdella, litistää lyttyyn ja viedä tiettynä viikonpäivänä. Tätä ei tarvitse tehdä jos viet pullot pullonkeruuastioihin tai 24-kaupan palautuspisteeseen. Valitettavasti niihin voi viedä vain pieniä pulloja. Isot on käsiteltävä itse. Tuli vain mieleen, että kuka ne palautuspisteille viedyt pullot sitten käsittelee? Onko jossain jätekeskuksessa valtava määrä työläisiä joiden elämäntehtävä on irrotella etikettejä, huuhdella pullot ja litistää ne lyttyyn?

Tähänkin kylmää teetä sisältävään pulloon
on saatu peräti kaksi hassunhauskaa hahmoa
ja kierrätysmerkinnät, mutta pantti loistaa
poissaolollaan.
Kadunvarren limsa-automaatteja ja niiden
vasemmalla puolella pullo- ja tölkkiroskiksia.






















Kuulemani mukaan suurin osa jätteistä menee jätteenpolttolaitoksiin, eli jäte muutetaan energiaksi. Muovit ja muovipullot ilmeisesti sulatetaan ja niistä tehdään uusia pulloja ja muita muovijuttuja.

Tahtoisin todella ymmärtää tätä Japanin kierrätyssysteemiä paljon paremmin, mistä se juontaa juurensa ja miten sitä voisi kehittää parempaan suuntaan. He saisivat ehdottomasti tutustua suomalaiseen Molok-roskiksiin ja etenkin pullopanttijärjestelmään. Kaikesta huolimatta Japani on siisti ja kierrätys toimii. Japanilaiset ymmärtävät hyvin sen, että jos 127 miljoonaa ihmistä nakkaisi sontansa pitkin kartanoa, maa hukkuisi hetkessä roskaan. Tai jos kierrätys ei toimisi, maa olisi yhtä kaatopaikkaa ja haisisi hirveältä. Olisi hyvä että tämä sama ymmärrettäisiin myös mm. Intiassa.

Roskaterveisin,

Ulkomaan Gaijin

3 kommenttia:

  1. Tässähän olisi suomalaselle osaamiselle selvä bisnesidea!
    Elina-täti

    VastaaPoista
  2. Näin on Elina. Ja me voisimme myös ottaa vähän mallia: meillä löytyy ojista ja kaduilta aivan liikaa roskia, pulloja, tölkkejä. Sanktiot olisivat tervetulleita. Jos ne vähän auttaisivat. Eläimetkään eivät ole turvassa, ei maalla eikä vesistöissä.Esim. purukumi voi tukkia mm.lintujen hengitystiet...

    VastaaPoista
  3. Kyllä ne Japsit on tossa jätehuollossa olleet hereillä.
    Japani ratkaisi jo jätteenpolton kuona- ja tuhkaongelman, miksi Suomi ei ottaisi käyttöön samaa tekniikkaa? "Mitä kalliimpaa jätteenkäsittely on, sitä enemmän se motivoi kierrättämään"
    #uutisvahti

    https://yle.fi/uutiset/3-10399759

    Olen nyt lukenut reissuraporttejasi. Hyviä juttuja, kiva lukea.

    T: Ilkka

    VastaaPoista